Someron demarien ryhmäpuheenvuoro valtuuston talousarviokokouksessa 13.12.2011

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, kuntalaiset, virkamiehet sekä lehdistö!

Talousarviossa on kirjattuna valtuuston tahto siitä, miten vuoden aikana toimitaan. Valtuusto on se taho, jolla tästä on valta päättää. Siihen nähden viime vuosina Someron talousarviot ovat toteutuneet varsin heikosti.

Etenkin päätetyt rakennusinvestoinnit ovat edenneet miltei poikkeuksetta takkuillen. Nyt listalle onkin kertynyt paljon kiireellisiä pakollisia investointeja. Investointisuma merkitsee sitä, että kaupungin velka nousee erittäin matalalta tasolta kohisten parissa vuodessa.

Someron alhaisella velkamäärällä on juhlittu viime vuosina, mutta kuten kaupunginjohtaja toteaa talousarvion esittelytekstissä, jos velkaa otetaan ensi vuonna suunniteltu määrä, ollaan pian jo lähellä valtakunnallista keskitasoa velkamäärässä.

On tietysti aivan selvää, että velkaa ei ole tarvinnut ottaa, kun edes välttämättömimpiä investointeja ei ole tahdottu saada liikkeelle.

Hyvät valtuutetut!

Täällä valtuustossa on viime aikoina kuultu aika erikoisia purkauksia poliittisesta yhteistyöstä. Nyt on todettava, että tämä budjetti on kompromissi, jonka eteen on nähty lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa paljon vaivaa. Lopputulos on tyydyttävä toivottavasti kaikkien kannalta.

Somerolaisessa kunnalliselämässä on alkanut kuulua uudenlaisia ääniä keväisten eduskuntavaalien jälkeen. On kuultu, että valtio kurittaa kuntia taloudellisesti. On kuultu, että valtio pakottaa kuntia pakkoliitoksiin. Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa.

Tosiasia on, että ensi vuonna Someronkin valtionosuudet kasvavat. Tulevina vuosina tilanne tulee kuitenkin heikkenemään johtuen valtion velkaantumisesta ja yleisestä taloustilanteesta.

Someron tulorahoituksesta puolet tulee valtiolta ja toinen puoli verotuloista. Kun tiedämme valtion velkaantumistilanteen, ymmärrämme että valtion on tulevina vuosina säästettävä. Ei ole kuitenkaan perusteltua pelotella sillä, että valtio jättäisi kunnat yksin palveluiden rahoituksessa. Lakisääteisten palveluiden rahoitus on turvattu joka puolella maata myös tulevaisuudessa.

Kuntarakenneuudistuksen suhteen ollaan odottavalla kannalla. Tammi – helmikuussa saadaan valtioneuvoston asettaman työryhmän pohtimat alueelliset hahmotelmat tulevaisuuden kuntarakenteesta keskustelun pohjaksi.

Someron osalta ainut pakko, mikä kuntarakenteeseen liittyy, tulee kunnan rajojen sisältä, omasta väestörakenteemme muutoksesta. Palveluntarve lisääntyy nopealla tahdilla ja siihen on tavalla tai toisella vastattava. Vaikka kunnan talous näyttää nyt suhteellisen hyvältä, ei se tule tätä haastetta kestämään, ellemme kykene miettimään asioita myös uusilla tavoilla.

On tärkeää huomata, että Someron huoltosuhde, eli työntekijäiden määrän suhde eläkeläisten ja lasten määrään, heikkenee jopa nopeammin kuin tilastokeskuksen synkissä arvioissa.

Onko Somerolle aidosti ylpeydenaihe, että tuotamme hyvinvointipalvelut vähemmällä henkilökuntamäärällä kuin mitä valtakunnalliset mitoitukset edellyttävät. Onko tämä oikeata tehokkuutta? Onko kestävää henkilöstöpolitiikkaa, että kunnan palvelut pyörivät alimitoitetulla henkilökuntamäärällä? Täytyy muistaa, että näihin palveluihin on saatu monet vuodet korkeaa valtionosuutta juuri siitä syystä, että Somero vanhusvaltaisena kuntana voisi taata kaikille laadukkaat palvelut.

Perusturvalautakunta haukkaa jo nyt yli puolet talousarvion menopuolesta, peräti 63 prosenttia. Tämä suhdeluku tulee väkisinkin kasvamaan myös tulevaisuudessa, onhan perusturvan menojen kasvu huomattavasti nopeampaa kuin muilla toimialoilla. Miten varmistamme kunnan tasapainoisen kehittämisen samalla, kun käytettävissä olevat rahat menevät perusturvapalveluihin? Onko varaa koulujen ylläpitoon tai yleiseen infraan?

Ainut tapa, millä Someron aito itsenäisyys ja päätösvalta omista asioista pidemmällä tähtäimellä turvataan on se, että saamme tänne uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja uusia asukkaita. Tämä on Someron kannalta se keskeisin kysymys. Elinkeinolautakunnalle on annettu tehtäväksi elinkeinopolitiikan yhtiöittämisen valmistelu. Sen suhteen on oltava tarkkana. Oli suuri saavutus saada Somerolle aikaan tämän valtuustokauden alusta aloittanut elinkeinolautakunta, mutta sitä edeltäneet vuodet heitettiin hukkaan ja siksi olemme nyt tässä tilanteessa.

Hyvät kuulijat!

Muutama sana siitä, mitä kaupunginhallituksessa pohdittiin budjetin käsittelyn yhteydessä. Lisäsimme ensi vuodelle tavoitteen näiden talousarvioon kirjattujen tavoitteiden yhtenäistämisestä. Eri lautakuntien tavoitteet ovat varsin kirjavia ja niiden aito tavoitteellisuus ja mitattavuus on monin painoin hukassa. Kaupunginhallituksen ohjeistus tavoitteiden asettamisesta on jäänyt joko lukematta tai ymmärtämättä.

On kuitenkin tärkeää, että talousarvion hyväksymisen yhteydessä voidaan sopia mitä tulevana vuonna tehdään ja sitten sitoutua siihen. Sitoutuminen koskee niin poliittisia päätöksentekijöitä kuin virkamiehiäkin. Ensi vuonna tähän kiinnitetään erityistä huomiota.

Henkilöstöhallinnon kohdalla lisättiin tavoite Tyhy-toiminnan kehittämisestä. Tyhy-rahoja varataan ensi vuodellekin 50 000 euroa, mutta toivottavasti tämän tavoitteen myötä ne saadaan ensi vuonna poikkeuksellisesti myös käytettyä.

Kaupunginhallitus linjasi myös, että ensi vuonna kiinnitetään huomiota kaupungin julkikuvaan hyvänä työnantajana. Tätä seurataan henkilöstökyselyllä. Viime aikoina on kuulunut monia hälyttäviä asioita kaupungin ja sen työntekijöiden välisistä epäselvyyksistä työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa siihen, että Someron kaupunki koettaisiin huonoksi työnantajaksi. Tämä koskee niin nykyisiä työntekijöitä kuin tänne tuleviakin. Kaupungin työntekijöistä suuri osa jää eläkkeelle tulevina vuosina ja rekrytointitarpeet kasvavat tästä syystä.

Rekrytointitarpeita tulee kasvattamaan myös tämän talousarviokirjan tärkein hanke, vanhusten palvelukeskuksen laajentaminen. On mielenkiintoista, että kaikki tahot heräävät näin talousarvion alla hokemaan kuinka tärkeää on, että tämä hanke saadaan etenemään. Täytyy muistuttaa, että se oli budjetissa jo tälle vuodelle, eikä juuri mitään tapahtunut. Nyt on ihan aidosti jo kiire. Laajennuksen paikat saataisiin täyteen jo nyt. Palvelutarpeen kasvu vanhuspuolella on nyt niin nopeaa, että mikäli haluamme että somerolaiset vanhukset hoidetaan vastakin Somerolla – ja ainakin näin me sosialidemokraatit haluamme! – meillä ei ole enää aikaa vetkutteluun.

Tekninen puoli ja ympäristötoimi vetoavat jatkuvasti resurssipulaan. Kuitenkaan nämä toimialat eivät osaa yksilöidä ja pyytää lisäresurssia. Päinvastoin, kun tässä taannoin oltiin budjetissa mahdollistettu lisäresurssia vanhentuneiden rakennuslupien läpikäymiseen, ei tätä mahdollisuutta haluttu hyödyntää ja henkilöä ei palkattu. Ja silti samalla vedotaan resurssipulaan. Nyt on kerta kaikkiaan saatava tavoitteellisuutta ja johdonmukaisuutta tähän toimintaan. Kun osataan katsoa etukäteen oman toimialan seuraavan vuoden tehtävät ja toiminta, osataan paremmin myös vaatia resurssit siihen. Jos poliittiset päätöksentekijät eivät sitten resurssia syystä tai toisesta myönnä, SILLOIN voi vedota resurssipulaan.

Vanhusten hoivapalveluissa on saatava panostusta ennaltaehkäisevään työhön. Yksi keskeinen elementti tässä on omaishoidontuki. Kaupunginhallitus lisäsi omaishoitoon 50 000 euroa. Ajatus rahan lisäämisessä oli, että perusturvalautakunta voi miettiä, miten raha kannattaa käyttää omaishoidon tilan parantamiseksi Somerolla. Omaishoidontuen kriteerejä tulisi miettiä uudelleen, nykyisellään ne ovat erittäin tiukat ja näin rajaavat tuen ulkopuolelle monia sellaisia omaishoitajia, joille tuki kuuluisi. Toisaalta omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien pitämistä voitaisiin helpottaa. Eli tähän pohdintaan perusturvalautakunta voi nyt paneutua.

Näillä saatesanoilla sosialidemokraattinen valtuustoryhmä puoltaa talousarvion hyväksymistä.